Skip to content

All posts by Christian Westerlund - 3. page

Kutsu: Aaltovihreiden syyskokous ja pikkujoulut 23.11.2012 klo. 19:00 Otarannan kerhotilassa, Otaranta 8 B

Aaltovihreiden syyskokouksessa valitaan tulevan vuoden hallitus ja mahdolliset muut toimihenkilöt. Syyskokouksen jälkeen on pikkujoulut, joissa valmistaudutaan ViNO:n liittokokoukseen glögin, piparkakkujen ja hyvän seuran kanssa.

Asialista
  1. Kokouksen avaaminen
  2. Kokouksen sääntöjenmukaisuuden toteaminen
  3. Kokousvirkailijoiden valinta (kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi (2) pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi (2) ääntenlaskijaa)
  4. Aaltovihreiden vuoden 2013 hallituksen jäsenten valinta
  5. Puheenjohtajan valinta vuoden 2013 hallitukseen valittujen keskuudesta
  6. Toiminnantarkastajien valinta vuodelle 2013
  7. Muut esille tulevat asiat
  8. Kokouksen päättäminen

Uusien ilta: julkiset tietojärjestelmähankinnat

Aaltovihreät järjestää uusien illan keskustelutilaisuutena Otaniemessä Servin mökissä torstaina 18.10. kello 18 alkaen. Keskustelunaiheena on viime aikoina paljon puhuttanut aihe, julkiset tietojärjestelmähankinnat.

Paikalla keskustelemassa ovat aiheeseen erityisesti perehtynyt ohjelmistoarkkitehti, Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtaja ja Helsingin yleisten töiden lautakunnan jäsen Otso Kivekäs sekä ex-kansanedustaja ja Espoon kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Jyrki Kasvi.

Tapahtumapaikkana on siis Servin mökki osoitteessa Jämeräntaival 4, Espoo. Aaltovihreiden uusien jäsenten lisäksi kaikki muutkin kiinnostuneet ovat tervetulleita paikalle keskustelemaan ja kuuntelemaan!

Facebook-tapahtuma: https://www.facebook.com/events/476688389020121/
Aaltovihreät: http://vihreat.ayy.fi/
Otso Kivekäs: http://otsokivekas.fi/

Aaltovihreiden hallituksen kokous 9/2012

Aaltovihreiden hallituksen kokous 9/2012 27.09.2012 Johto-Cafessa, Urho Kekkosen katu 1a Helsinki

Kokouksen avaaminen

Kokous alkoi  klo 16:49

Kokouksen sääntöjenmukaisuuden toteaminen

Kokous on kutsuttu kokoon sääntöjen mukaisesti ja päätösvaltainen

Esityslistan hyväksyminen kokouksen asialistaksi

Hyväksyttiin kokouksen esityslista kokouksen asialistaksi

Uusien ilta

Päätettiin järjestää uusien ilta 18:10 Otaniemessä. Kutsutaan paikalle Otso Kivekäs puhumaan terveydenhuollon tietojärjestelmien hankinnan ongelmista Suomessa. Tommi hoitaa tilat, Samuli tiedotuksen

Vaalitoiminta

Jalkaudumme kampuksille jakamaan vaalitiedotteita ja kahvia aamuisin

  • 16.10 Otaniemessä päärakennuksen ovilla
  • 17.10 Töölössä, kauppakorkeakoulun edessä

Liittokokous

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden syysliittokokous järjestetään 1-2.12.2012. Käymme läpi liittokokoukseen tulevia ohjelmia ja aloitteita sekä perehdytämme uusia liittokokousedustajia marraskuussa järjestettävässä valmistautumistapahtumassa.

Muut esille tulevat asiat

Anna Koppanen kutsui läsnäolijat tervetulleiksi Ullanlinnan salongin tupareihin.

Kokouksen päättäminen

Kokous päättyi 19:08.

Läsnä

Anna Koppanen,  Samuli Hynönen, Tommi Horttana, Patrick Jensen

Aaltovihreiden ylimääräinen yleiskokous 26.1. Otahallin kahvilassa, Otaranta 6

Tervetuloa Aaltovihreät ry:n ylimääräiseen yleiskokoukseen 26.1.2012 Otahallin kahvilassa, Otaranta 6, klo 18:30

Alla yleiskokouksen esityslista:

  1. Kokouksen avaus
  2. Kokouksen sääntöjenmukaisuuden toteaminen
  3. Kokousvirkailijoiden valinta (puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa)
  4. Esityslistan hyväksyminen
  5. Vuoden 2012 toimintasuunnitelman hyväksyminen
  6. Vuoden 2012 talousarvion hyväksyminen
  7. Muut esille tulevat asiat
  8. Kokouksen päättäminen

Liitteet:

Esitys vuoden 2012 toimintasuunnitelmaksi

Esitys vuoden 2012 talousarvioksi

Pekka Haavisto, rauhantyö ja diplomatia Otaniemessä 15.01.2012

Presidenttiehdokas Pekka Haavisto saapuu 15.01.2012 klo 18 Otaniemen Rantasaunalle puhumaan rauhantyöstä ja diplomatiasta. Mitä esimerkiksi AYY ja KY voisivat oppia sovittelusta?

Tapahtuma järjestetään Espoossa, Otaniemen Rantasaunalla, (Jämeräntaival 5:n takana) 15.1.2012 klo 18. Haavisto on paikalla alkaen klo 19. Tarjolla myös vegaanista pureskeltavaa ja saunomismahdollisuus.

Lisätiedot: http://haavisto.asuka.fi/sauna/ tai 040 755 9923. Tervetuloa!

Tapahtuma löytyy Facebookista: http://www.facebook.com/events/202991916460040/

Taiteen yksiköt eivät ole pelinappuloita

Entinen Taideteollinen korkeakoulu oli melko erikoinen yliopisto monella tapaa. Pienen yliopiston katon alle oli vuosien saatossa kertynyt useita enemmän tai vähemmän taideteollisia oppiaineita, joskin ne muuttivat oikeasti saman katon alle vasta kun Taideteollinen korkeakoulu muutti yksiin tiloihin Arabianrantaan 1986.

Vuodesta 2007 alkanutta yhdistymisprosessia Aalto-yliopistoon on useiden TaiKin opiskelijoiden suunnalta haukuttu ylhäältäpäin johdetuksi pakkoliitokseksi, mikä pitänee suurilta osin paikkansa. Kesäkuussa tehty periaatepäätös muuttaa Taideteollisen korkeakoulun toiminnot Otaniemeen kirvoitti eräissä piireissä jopa vertauksia Stalinin Neuvostoliiton pakkosiirtoihin.

Villakoiran ydin on kysymys, mitä hyötyä Aalto-yliopistosta on taiteelle. Rehellinen vastaus lienee, ettei mitään, mikäli se ei ole teollista taidetta. Puhtaasti taiteelliset alat on raahattu Aalto-hankkeeseen mukaan samassa nipussa, koska niiden muodostamasta korkeakoulusta olisi tullut liian pieni yksikkö. Yksi ratkaiseva asia on kuitenkin muuttunut sen jälkeen.

Opetusministeri Gustafsson linjasi, että jo kertaalleen jäihin pantu Kuvataide-akatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun muodostama Taideyliopisto saa sittenkin rahoituksen tällä hallituskaudella, mikäli yliopistot pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen. Ymmärtääkseni varsinkin Taiteen laitoksella sekä Elokuvataiteen ja lavastustaiteen laitoksilla on koettu, ettei Aalto-yliopistosta ole ollut juuri mitään hyötyä. Näiden laitosten tärkeimmät yhteistyökumppanit sijaitsevatkin jo nyt tulevan Taidekorkeakoulun sisällä. En siksi näe mitään syytä miksi ne eivät voisi siirtyä osaksi tulevaa Taideyliopistoa kun sellainen muodostetaan.

Pahantahtoiset saattaisivat tulkita tämän siten, että Aalto-yliopisto on epäonnistunut. Tämä lienee myös syy sille miksi ajatus on herättänyt jonkin verran vastustusta. Aalto-yliopistosta on nimittäin jossain määrin tullut myös hankkeen taustapiruille arvovaltakysymys. Koulutusyksiköt eivät kuitenkaan ole pelimerkkejä, eikä niiden haalimisesta voita mitään. Koko hankkeen perusajatus oli yhdistää samaan korkeakouluun sellaiset alat, jotka hyötyvät yhteistyöstä toistensa kanssa. Sellaiset koulutusalat joiden kohdalla tämä ei toteudu, kuuluvat selvästi muualle.

Kirjoittaja on teekkari joka yrittää ajatella asioita myös muiden näkökulmista. Häntä voi äänestää Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajistoon tästä.

Historian painolastit, osa 2: Opiskelijat yleisen asumistuen piiriin!

Asumistuki jakautuu Suomessa neljään eri kategoriaan: eläkeläisten asumislisä, sotilasavustuksen asumisavustus, yleinen asumislisä ja opintotuen asumislisä. Opintotuen asumislisän yläraja on selkeästi muita alhaisempi, mutta sitä on myös helpompi saada. Sitä ei myöskään makseta ympärivuotisesti, jollei hae kesäopintotukea.

Syy miksi näin on liittyy 1.6.1994 voimaan tulleeseen kotikuntalakiin. Ennen tätä oleskelu toisella paikkakunnalla opintojen vuoksi katsottiin tilapäiseksi muutoksi. Koska yleistä opintotukea ei tyypillisesti myönnetä alle vuoden mittaiselle asumisajalle, oli asumistuki liitettävä opintotukeen. Nykyään tätä lakiteknistä estettä ei ole, joten yleisestä asumistuesta erilliselle asumistuelle ei ole hyviä perusteita.

Opintotuen asumislisän korvaamiselle yleisellä asumistuella on neljä hyvää syytä: Ensinnäkin, se korottaisi myönnettävää maksimisummaa, mikä auttaisi kaikkein pienituloisimpia (ts. aidosti päätoimisia) opiskelijoita. Toisekseen, se purkaisi kannustinloukun, jossa työttömän ei kannata hakeutua opiskelemaan asumistuen laskun takia. Kolmanneksi, muutos vähentäisi koulutusalojen välisiä kesätoimeentuloeroja. Monille akateemisille aloille on nimittäin luonteenomaista, ettei niillä ole juuri käyttöä ”puolivalmiille” osaajille, vaikka alan työtilanne olisikin valmistuneille hyvä. Neljänneksi, yleisen asumistuen piiriin siirtyminen vähentäisi kesätyötilanteesta johtuvia toimeentuloriskejä. Moni meistä lienee kivuliaan tietoinen kesätyöpaikkojen suhdanneherkkyydestä.

Historian painolastit, osa 1: Eroon kesälomautuksista!

Opintoaikojen lyhentäminen kuuluu lähes jokaisen Suomen kansantaloudesta huolestuneen poliitikon ensisijaisiin tavoitteisiin, nyt kun maamme väestön keski-ikä nousee aina vain. Tätä taustaa vasten on eriskummallista, ettei kukaan näytä tähän mennessä puuttuneen erääseen kummalliseen käytäntöön, joka tarpeettomasti venyttää jokaisen opiskelijan opintoaikoja, nimittäin kesälomat. Tai oikeastaan pitäisi puhua kesälomautuksista.

Työelämässä lomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja keskeyttää väliaikaisesti työnteon ja samalla palkanmaksun. Lomautusta ei saa tehdä perusteetta, vaan taustalla pitää olla työnantajan heikentynyt mahdollisuus tarjota töitä. Opiskelija on kesän aikana vastaavanlaisessa tilanteessa, sillä käytännössä kaikki oppilaitokset sulkevat ovensa kesäksi. Opintoraha ja siihen kuuluva asumislisä lakkaavat myös kesällä juoksemasta. Ero työelämään on se ettei tälle ole osoitettavissa mitään syytä.

Aikanaan tälle on toki ollut hyvä syy. Vielä 1975 Suomessa 15% väestöstä sai toimeentulonsa suoraan maa- ja metsätaloudesta, vielä useampi välillisesti. Maa- ja metsätalous oli tuolloin myös huomattavasti työvoimavaltaisempaa ja kausiluontoinen vaihtelu työvoiman tarpeessa oli suurta, joten kesälomat olivat tapa vastata kesäisin kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Sen sijaan tänä päivänä, kun 71% suomalaisista asuu taajamissa, aika harvalla meistä edes on kotipeltoja, joille palata.

Mitä asialle pitäisi sitten tehdä? Minä ainakin aion vaatia Aalto-yliopistolta lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja kesäisin. Tällä en tarkoita sitä, että kesällä järjestetään rästitenttejä, vaan ihan oikeaa kurssimuotoista opetusta.

Pidemmän päälle koko lomien jakautumista vuodelle voisi muuttaa. Monelle lienee tuttu tunne palata luentosaliin ja todeta unohtaneensa kesän aikana runsaan määrän asioita, jotka osasi vielä viime lukukaudella kuin vettä vain. Useat tutkimukset ovatkin todenneet, että ylipitkät lomat haittaavat oppimista. Opinnoissa jaksamista voisikin tukea paremmin malli, jossa lomat ovat lyhyempiä, mutta niitä on useammin ja tasaisemmin ympäri vuotta. Pidemmillä lukukausilla olisi myös se hyvä puoli, että ne sallisivat jakaa opintotaakkaa tasaisemmin, jolloin joka viikolle jäisi enemmän aikaa harrastuksille ja ystävien tapaamiselle. Ne ylläpitävät vireyttä paljon paremmin kuin kaukana siintävän kesän odotus.

Allekirjoittanut on ehdolla AYY:n edustajistoon numerolla 27,  vietti ensimmäisen palkallisen lomansa kesällä 2011 ja on sitä mieltä, että niin kaikilla pitäisi olla lupa pitää niin paljon hauskaa.

Harmittaako vaalitulos? Niin meitäkin. Haluatko tehdä asialle jotain? Niin mekin. Tule mukaan!

Eduskuntavaalien 2011 tulos oli monelta osin Vihreille pettymys. Paikkamäärillä mitattuna pudotus kourii jo vatsanpohjaa, mutta tarkempi tarkastelu osoittaa, ettei tilanne suinkaan ole niin paha kuin miltä näyttäisi. Aaltovihreiden tukemista ehdokkaista Siru Kauppinen keräsi esimerkiksi Uudellamaalla enemmän ääniä kuin Keskustan kymmenkertainen kansanedustaja ja seitsenkertainen ministeri Paavo Väyrynen! Jos tämä ei ole osoitus vahvasta kannatuksesta, ei sitten mikään!

Kannatustaan Vihreille arvoille voi osoittaa konkreettisesti myös näin vaalien jälkeen, liittymällä jäseneksi. Jäseneksi liittyminen on helppoa ja edullista ja sitä kautta pääsee mukaan luomaan Vihreän Suomen politiikkaa.

Aaltovihreisiin voit liittyä kätevästi verkkolomakkeella.
Kiitos tuestasi ja tervetuloa toimintaan!

PS. Seuraavat Aaltovihreiden kiikareissa näkyvät vaalit ovat jo syksyllä 2011, nimittäin Aalto-yliopiston ylioppilaskunnan edustajistovaalit. Etsimme ehdokkaita jo nyt, joten jos sinua kiinnostaa olla mukana tekemässä AYY:stä maailman avoiminta, kansainvälisintä, vastuullisinta ja ympäristöystävällisintä ylioppilaskuntaa, liity viherpulina-sähköpostilistalle ja kerro siitä meille!