Skip to content

Historian painolastit, osa 1: Eroon kesälomautuksista!

Opintoaikojen lyhentäminen kuuluu lähes jokaisen Suomen kansantaloudesta huolestuneen poliitikon ensisijaisiin tavoitteisiin, nyt kun maamme väestön keski-ikä nousee aina vain. Tätä taustaa vasten on eriskummallista, ettei kukaan näytä tähän mennessä puuttuneen erääseen kummalliseen käytäntöön, joka tarpeettomasti venyttää jokaisen opiskelijan opintoaikoja, nimittäin kesälomat. Tai oikeastaan pitäisi puhua kesälomautuksista.

Työelämässä lomautuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa työnantaja keskeyttää väliaikaisesti työnteon ja samalla palkanmaksun. Lomautusta ei saa tehdä perusteetta, vaan taustalla pitää olla työnantajan heikentynyt mahdollisuus tarjota töitä. Opiskelija on kesän aikana vastaavanlaisessa tilanteessa, sillä käytännössä kaikki oppilaitokset sulkevat ovensa kesäksi. Opintoraha ja siihen kuuluva asumislisä lakkaavat myös kesällä juoksemasta. Ero työelämään on se ettei tälle ole osoitettavissa mitään syytä.

Aikanaan tälle on toki ollut hyvä syy. Vielä 1975 Suomessa 15% väestöstä sai toimeentulonsa suoraan maa- ja metsätaloudesta, vielä useampi välillisesti. Maa- ja metsätalous oli tuolloin myös huomattavasti työvoimavaltaisempaa ja kausiluontoinen vaihtelu työvoiman tarpeessa oli suurta, joten kesälomat olivat tapa vastata kesäisin kasvavaan työvoiman tarpeeseen. Sen sijaan tänä päivänä, kun 71% suomalaisista asuu taajamissa, aika harvalla meistä edes on kotipeltoja, joille palata.

Mitä asialle pitäisi sitten tehdä? Minä ainakin aion vaatia Aalto-yliopistolta lisää mahdollisuuksia suorittaa opintoja kesäisin. Tällä en tarkoita sitä, että kesällä järjestetään rästitenttejä, vaan ihan oikeaa kurssimuotoista opetusta.

Pidemmän päälle koko lomien jakautumista vuodelle voisi muuttaa. Monelle lienee tuttu tunne palata luentosaliin ja todeta unohtaneensa kesän aikana runsaan määrän asioita, jotka osasi vielä viime lukukaudella kuin vettä vain. Useat tutkimukset ovatkin todenneet, että ylipitkät lomat haittaavat oppimista. Opinnoissa jaksamista voisikin tukea paremmin malli, jossa lomat ovat lyhyempiä, mutta niitä on useammin ja tasaisemmin ympäri vuotta. Pidemmillä lukukausilla olisi myös se hyvä puoli, että ne sallisivat jakaa opintotaakkaa tasaisemmin, jolloin joka viikolle jäisi enemmän aikaa harrastuksille ja ystävien tapaamiselle. Ne ylläpitävät vireyttä paljon paremmin kuin kaukana siintävän kesän odotus.

Allekirjoittanut on ehdolla AYY:n edustajistoon numerolla 27,  vietti ensimmäisen palkallisen lomansa kesällä 2011 ja on sitä mieltä, että niin kaikilla pitäisi olla lupa pitää niin paljon hauskaa.

One thought on “Historian painolastit, osa 1: Eroon kesälomautuksista!

  1. TL says:

    Kannatetaan – varsinkin ensimmäiselle kesälomalle, kun opiskelijoiden on vaikea saada oman alansa töitä.

    Suomen kansantalouden heikkous on myöhä valmistuminen ja aikainen eläköityminen verrattuna muihin länsimaihin. Jos kesällä opiskeltaisiin, voitaisiin maisterien työelämään siirtymistä edistää vuodella.

    Kuten mainitsit, mm. Malcolm Gladwell käy bestsellerissään läpi, miten koululaisten kesälomat taannuttavat oppilaita – siis opittu tieto unohtuu kolmen kuukauden aikana. On ajanhukkaa opiskella samat asiat uudestaan.

Comments are closed.