Skip to content

Mikä tekee televisiosta television

kannytv.jpgVihreänä olen kiinnostunut demokratian säilymisestä. Ei tarvitse mennä kauaksi Suomesta löytääkseen valmiiksi käsikirjoitettuja vaaleja. Silti, edes korkeasti koulutetussa kotimaassa en luottaisi sokeasti sen yleisen ja yhtäläisen säilymiseen. Ei tarvita uutta Kekkosta sen rikkomiseen. Sekä Italiassa, että Venäjällä on vallanpitäjä pystynyt hankkimaan likimain monopolin mediassa. Ääniä ei saa ostaa, mutta rahalla niitä saa mainonnan kautta. Mielestäni Yleisradio on tärkein demokratian tae Suomessa – jotain poliisiin ja armeijaan verrattavaa.

Teekkarina saatan törmätä keskusteluun IP-streameistä kahvipöydässä. Kanssaopiskelijoista murto-osaa maksaa TV-lupamaksun. En osaa sanoa tuleeko osuus enää kasvamaan opiskelijoiden siirtyessä työelämään, jos TV-lupa ylipäätään säilyy siihen asti. Kuitenkin, joka kolmannen suomalaisen taskussa saattaa viiden vuoden päästä olla pieni TV. Se voi käyttää langatonta laajakaista yhteyttä, tai vastaanottaa suoraan digi-TV signaalia. Nämä katuosoitteettomat TV-vastaanottimet eivät oikein sovi nykyiseen TV-lupamaksu-malliin. Samaan tapaan TV löytyy tietokoneista, ostamatta yhtään lisälaitetta, ilman lisäkustannusta, asentamatta yhtään uutta ohjelmaa. Nykyisen lain mukaan tämä varmaankin tekee niistä kaikista televisioita, riippumatta mihin laitteita oikeasti käytetään. Kukaties, jos Nokia niin haluaa, on kaikilla pian oma TV ja lupamaksu voidaan periä jokaiselta ilman tarkastusta.

Tekniikan opiskelijana(kaan), en osaa sanoa minkä perusteella data verkossa luokitetaan TV-lähetykseksi. Sama pätkä MTV3:n lähettämä varmaankin kuuluu luokitteluun, mutta toiselta webbisivulta ladattaessa se ei sitä ehkä ole. Internet operaattorit levittävät TV-kanavia suoraan yhä useampaan talouteen. Samalla liikkuvaa kuvaa tulee yhä useammasta tuutista, perinteisistä TV-kanavista riippumatta.

Uudet tekniikat, paitsi tekevät TV-lupatarkastuksen yhä vaikeammaksi, vaikeuttavat vanhan lain tulkintaa. Myös YLEn tarjonta varmastikin laajenee tekniikan kehittyessä. Samalla pitää miettiä vanhojen palvelujen merkitystä. Itseäni hieman hämmästyttää vaikkapa Musiikkitalon tai radiotoiminnan kustantaminen juuri TV-lupamaksuista. Joku vielä uskoo, että kaikki tämä tarjonta taakkana, Yleisradio pystyisi kilpailemaan kaupallisten kanavien kanssa vielä silloin, kun katsoja voi valita.

Eduskunnan miettiessä lupamaksun kohtaloa, uskon päättäjien arvostavan hallinnosta riippumatonta mediaa yhtä paljon kanssani. Toivon Yleisradion lähettävän jokaiselle jotain; tekevän kriittistä journalismia ja, sekä sivistävän, että viihdyttävän kansaa. Tämä kaikki on niin arvokasta, etten haluaisi sen jäävän näkymättä keneltäkään sen hinnan vuoksi. Pelkkiä elokuvia tai urheilua haluava saa sen varmasti halvemmalta muualta, jos YLEn kulut jaetaan katsojien kesken. Toivottavasti päättäjät tutustuvat myös tele-tekniikan visioihin ja mahdollisuuksiin.

Johannes Aalto