Skip to content

Jätteiden lajittelun kannusteita ja neuvontaa lisättävä

PÄIVÄN JUTTU – kirjoittanut Sirpa Kauppinen sirpa_kauppinen_mini.jpg

YTV on vuosi vuodelta vähentänyt jätteen synnyn ehkäisyn ja resursseja ja jäteneuvojien määrää. Osataanko työpaikoilla ja kodeissa lajitella? Tietävätkö kaikki mihin käytetyt ikkunalliset kirjekuoret, teepussit, munakennot tai hehkulamput sopivat? Sekajätettä syntyy yhä paljon, vaikka itse jätteen määrä ei ole kasvanut enää 2000-luvulla. Onko neuvonta riittävä ja ohjeet selkeät?

Kierrätysjärjestelmä on jo olemassa kaikelle palavalle jätteelle muovia lukuun ottamatta, ja muovinkin hinta nousee koko ajan. Esimerkiksi kartongeille ja papereille on jo rajaton kierrätysjärjestelmä, ja teollisuutemme tarvitsee näitä jakeita.

Olisi hyvin tärkeää että yrityselämä ja kehittyvä ympäristöliiketoiminta saisi kylliksi uusioraaka-aineita. Voimme tukahduttaa kehittyvät uusioraaka-aineiden markkinat dumppaamalla jätteen uuniin, tai antaa uusien työpaikkojen syntyä ympäristöliiketoiminnan erittäin nopeasti kasvavalle alalle.

Massiiviseksi mitoitettua jätteenpolttolaitosta puuhataan YTV:n alueelle. Jätehuollon priorisoinnissa polttaminen on vasta toiseksi viimeisin vaihtoehto, ja kierrätys käy lain mukaan polton edelle. Polton asema on muuttumassa muutoinkin: jo alkuvuodesta EU:n jätepuitedirektiivin käsittelyssä päätettiin että jätteenpoltto luokitellaan loppusijoittamiseksi. Kysymys ei siis ole aina hyödyntämisestä.

Sekä jätestrategia että Suomen jätelaki on seuraava: Ensisijaisena tulee toteuttaa jätteen synnynehkäisyä. Seuraavaksi on uudelleenkäyttö. Jos sekään ei onnistu, niin jäte tulee kierrättää. Vasta jos tämäkään ei onnistu, jäte voidaan polttaa tai lopulta loppusijoittaa kaatopaikalle. Polttaminen ja kaatopaikka ovat siis viimeisiä vaihtoehtoja.

Kierrätettävien jakeiden polttaminen ei käy ilmastostrategian toteuttamisen kanssa yhteen. Esimerkiksi muovin polttaminen tuo kuusi kertaa enemmän kasvihuonekaasuja kuin kierrättäminen. Onko hyvä tie että YTV on joka vuosi vähentänyt jätteen synnyn ehkäisyn resursseja ja jäteneuvojien määrää? YTV on myös vähentänyt esimerkiksi lajitellun biojätteen subventiota (hinnan alennusta) suhteessa sekajätteeseen, eli lajitellun jätteen hinta on noussut suhteessa sekajätteen hintaan. Miten ihmisiä kannustetaan lajittelemaan jos ei taloudellisella ohjauksella?

Päätettäessä jäteasioista tulee huomioida miten jätelain hierarkiaa noudatetaan, miten jätestrategiaa noudatetaan, ja ennen kaikkea mitä liiketaloudellisia vaikutuksia päätöksistä aiheutuu.

Kierrätysyhteiskunnassa jätteet kiertävät uusiksi raaka-aineiksi uusiin tuotteisiin. Kertakäyttöyhteiskunnassa uusia tuotteita varten tarvitaan aina uutta raaka-ainetta ja sen valmistamiseen kuluu paljon neitseellisiä raaka-aineita ja erityisesti energiaa. Kertakäyttöyhteiskunta ei pystyisi vastaamaan ilmastonmuutoksen haasteeseen, puhumattakaan maapallon kestävästä resurssien käytöstä.

Siru (Sirpa) Kauppinen
M.Sc. Environmental Technology
Kaupunginvaltuutettu, teekkari

Vaaleanvihreä

PÄIVÄN JUTTU – kirjoittanut Antti “Jogi” Poikola Jogin kuva

Yhteiskunnallinen vaikuttaminen, mitä sitten onkaan, kuulostaa hyvältä. Kukapa ei huomaisi ympärillään aina jotakin, mitä pitäisi parantaa. Ainakin jos lukee verkkohesarin mielipidekeskusteluja, niin uutisesta riippumatta aina joku tuntuu olevan sitä mieltä, että tämäkin asia voisi olla eritavalla. Itse sain joitakin vuosia sitten päähäni, että myös poliittisen toiminnan kautta voisin pyrkiä vaikuttamaan siihen, miten maailma makaa. Ensimmäinen päähänpistoni johti siihen, että liityin jäseneksi Vihreisiin, jonka otaksuin olevan puolueista lähinnä omia arvojani.

Orastava innostus unohtui nopeasti ja vanha mielleyhtymäni politiikasta kapulakielisenä kankeana ja harmaana vei taas voiton useiksi vuosiksi. Viimevuonna ollessani töissä Brasiliassa ja seurattuani sikäläistä politiikkaa tiedotusvälineistä minusta alkoi tuntua siltä, että kotoisen politiikan kapulakielisyys ja harmaus on pientä siihen verrattuna, jos koko päätöksentekojärjestelmä rypee korruption ja populismin loputtomanoloisessa suossa. Palasin Suomeen ja kaivoin vuosien takaisen innostukseni naftaliinista.

Innostunut olen joo, mutta mitäs sitten? Saavuin parahiksi seuraamaan eduskuntavaaleihin valmistautuvaa Suomea. Tai siis ehdokkaita, puolueita ja mediaa, jotka yhdessä ja erikseen yrittivät epätoivoisesti saada suurta yleisöä kiinnostumaan vaaleista. Liityin erään ehdokkaan tukiryhmäänkin. En valitettavasti henkilökohtaisesti tuntenut sen enempää ehdokasta, kuin muitakaan tukiryhmäläisiä, enkä siksi oikein tempautunut mukaan toimintaan, vaan jäin vain kuunteluoppilaaksi (opettavainen kokemus silti). Innostus oli taas laskussa, mutta korvaan sitä sinnikkyydellä, olen päättänyt, että tällä kertaa haluan katsoa hieman pidemmälle.

Jostain polyteekkarin sivuilta sain yllätyksekseni lukea, että Otaniemessä toimivien poliittisten alayhdistysten kirjo on laajentunut Vihreillä teekkareilla. Tätä yhdistystä ei ollut vielä edellisen innostuneisuuteni aikaan. Tässä minä nyt sitten olen vaaleanvihreänä koettelemassa, mihin voin innostukseni kanavoida.

Liikennepäätöksissa tulee huomioida kokonaiskustannukset

PÄIVÄN JUTTU – kirjoittanut Sirpa Kauppinen sirpa_kauppinen_mini.jpg

Liikennepäätöksissä tulisi huomioida myös kokonaiskustannukset ja haitat. Melu, teiden voimakas kuluminen, ilman pienhiukkasten aiheuttamat terveyshaitat ja eliniän lasku ovat myös “kustannuksia”.

Taloudellisessa ohjauksessa kannattaa käyttää vain niitä keinoja, jotka todella ohjaavat parempaan ilmaan tai vähempään ruuhkautumiseen. Työkalupakki on laaja: päästöjen mukaan porrastettu autovero, ekoautojen
verovapaus, tietullit, ruuhka- ja parkkimaksut, raskaan kaluston tiemaksut ja julkisen liikenteen tukeminen.

Tiepöly tappaa

Tiepölyn on todettu aiheuttavan terveyshaittaa ja kevään allergiaoireet ovatkin usein liikenteen pienhiukkasten aiheuttamia. Hiekoitushiekka jauhautuu renkaan alla ja sen muruset kuluttavat tien pintaa pölyksi kuin
hiekkapaperi.

Pienimmät hiukkaset ovat vaarallisimpia ihmisille, sillä ne kulkeutuvat hengitysteissä syvemmälle aina verenkiertoon asti. Jopa 80 prosenttia hiukkasista ovat näitä pienimpiä hiukkasia.

Pienhiukkaset lyhentävät tällä hetkellä eurooppalaisten keskimääräistä tilastollista elinikää noin yhdeksällä kuukaudella. EU:n tekemän selvityksen mukaan ilmansaasteet tappavat ennenaikaisesti yli 350 000 ihmistä vuosittain Euroopassa. Suomessa niihin arvellaan kuolevan reilu tuhat vuodessa.

Riskiryhmillä pienhiukkaset voivat lyhentää ihmisen elinikää jopa kymmenellä vuodella. Kansanterveyslaitoksen mukaan tämä riski on nimenomaan hengityselin- ja sydänsairauksista pitkään kärsineillä. Pienhiukkasista kärsivät enemmän myös lapset ja astmaatikot.

Osa katupölystä on autojen ilmaan nostamaa muuta pölyä, kuten kauempaa kulkeutuneita tai energiantuotannossa syntyneitä hiukkasia. Kaukokulkeuman osuus pienhiukkasista on noin puolet. Pienhiukkaset ovat niin suuri
terveysriski, että sen torjuntaan tulisi käyttää taloudellisia ohjauskeinoja kaupunkialueilla joissa on vilkasliikenteisiä teitä asutuksen keskellä.

Ruuhkautumisella on negatiivisia taloudellisia vaikutuksia. Kansantaloudellisesti on kallista, että ihmisten aika menee enenevässä määrin autossa istumiseen. Ruuhkautumisen on YTV:n mallien mukaan ennustettu kasvavan jopa 70 % pahimmilla tieosuuksilla.

Positiivinen keino ruuhkien vähentämiseen on joukkoliikenne. Valtion 25 miljoonan lisäpanostuksella saataisiin koko YTV:n alueelle ulottuva noin 2 euron lippu. Joukkoliikenteen lipunhinnan pitäisi olla niin alhainen, että se olisi kilpailukykyinen yksityisautoilun kanssa.

– Sirpa (Siru) Kauppinen, ympäristötekniikan M.Sc., tietoteekkari –

Vihreiden teekkareiden nettisivut

Nämä ovat Vihreät teekkarit ry:n nettisivut. Tuore yhdistyksemme on saanut alkunsa Otaniemessä Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan piirissä syksyllä 2006 ja rekisteröity yhdistysrekisteriin kesäkuussa 2007. Tule mukaan toimintaamme! Lisätietoja osoitteesta vihreat ät list.tky.fi.